Hyvää huomenta Suomi, hyvinkö pyyhkii?

Ja näin se käy! Unirytmi on siis torstaina alkavaa arkea varten jo hyvin korjauksessa, vaikka melkolailla myöhään meninkin nukkumaan eikä uni meinannut edes tulla. Kun on harrastanut lusmuilua ja 'arki' on puuttunut elämästä viimeisen 6kk on unirytmikin kerennyt kääntyä päälaelleen jo useasti. Torstaina tämäkin tulee muuttumaan. Tiedossa arkea seuraavalle 2 vuodelle lähes joka päivälle. En lukion jälkeen hetkeen uskonut tätä sanovani, mutta oikeastaan kaipaan kouluun... Ennemmän kuin itse koulua kaipaan sen mukanaan tuomia sosiaalisia kanssakäymisiä ja oppimista. Lukiossa käytäntö jäi pieneksi ja teorian pänttäämistä suoritettiin enemmän kuin tarpeeksi, toivon että tämä muuttuu hieman siirtyessäni opiskelemaan ravintolakokiksi. Käytäntö kun on lähempänä sydäntäni kuin kirjat, vaikka lukeminenkin on varsin mukavaa.

No, ehkä on hieman liioittelua sanoa että olen vain lusmuillut. Vaikkakin viimeinen 2viikkoa on mennyt nopeaan ja lusmuilua on paljon tullut harrastettua. Olen kuitenkin saanut jotain aikaankin. Vietimme kaverini polttareita tässä yksi viikonloppu, haastetta riitti sillä perinteistä suomalaista polttareiden kaavaa emme voineet käyttää, sillä morsiammen toive oli " ei alkoholia ja nolatkaa minut kunnolla". Päänvaivaa tämä teetti sillä kumpikaan, ei kaaso eikä morsiusneito haluaisi ikinä itseään nolattavaksi polttareissaan. No ohjelma keksittiin ja polttarit vietettiin hyvässä hengessä. Sittemmin olemme morsiusneidon kanssa kuluttaneet pieniä päitämme hääleikkien merkeissä ja nekin alkaa olla lapasessa. Ainoa mikä puuttuu on oma puheeni ja senkin toivon saavani tänään tehtyä.

Näin. Bloggausta heti herättyäni aamukahvin kera, voiko olla parempaa?