Kirjoittaminen tänne ja muuallekin on meinannut vähän jäädä, kevät tuli ja krooninen laiskuus iski. Kirjoittamattomuus ei suinkaan johdu siitä ettei mitään olisi tapahtunut ja elämä olisi tasapaksua puuroa, päin vastoin. Tuntuu että kaikkea tapahtuu kokoajan ja vauhdilla, ettei kerkeä itsekään mukaan. Tässä muutama asia jotka on aikaani syönyt.
Järjestyksenvalvojan peruskoulutus.
32 tuntia lakipykäliä, ea-koulutusta, voimankäyttöharjoituksia, paloharjoituksia yms. mielenkiintoista ja tarpeellista. Koulutus on tällä hetkellä noin puolessa välissä, mutta materiaalin opiskelu täydessä vauhdissa. Suomen laki kun ei ole maailman selkeimmällä kielellä kirjoitettu... Sinällään kummaa koska laki on tehty ihmisiä varten, mutta sen tulkitseminen on jokseenkin päätä särkevää touhua. Välillä pitää tulkita pilkkua viilaten ja välillä luetaan niin pahasti rivien välistä että ei koko touhussa ole mitään järkeä.
Yleisesti aikaa on vienyt kodinhoito, tämä ei toki ihmeellistä ole mutta koko muun perheen lähdettyä lomailemaan pohjoiseen jäin itse talovahdiksi. Tekemistä on riittänyt, isosta talosta kun ei siivoaminen kesken lopu. Olipa tuo viikko lomaa itsellekin vaikka en lapin tunturimaisemiin matkannutkaan. Oli mukavaa viettää aikaa ihan yksin itsensä kanssa, joskin välilä pään hajoaminen oli lähellä, seurallinen persoona kun olen. Kavereidenkaan kanssa ei juurikaan aikaa tullut vietettyä, kun he puolestaan olivat kukin tahoillaan, suurinosa eri kaupungeissa ja osa ulkomaillakin. Hellyyttävä suomen pystykorvamme piti kuitenkin minulle seuraa röhnöttämällä vieressä sohvallani rapsutettavana ja kerjäämällä ruokaa jokaisen mahdollisuuden tullen.
Aikaani vie tietysti myös työ. Pääsiäispyhät olivat tänä vuonna mukavemmat kuin viime vuonna. Yöt selvittiin lähestulkoon täysin ilman tappeluita tai yhteenottoja. Perjantai ja lauantai kuluivat vilkkaissa tunnelmissa ja ihmisiä oli mukavasti liikenteessä, pitkästä aikaa olin lauantaiyön plokkaamassa. En edes muistanut että se oli noin hauskaa(väenpaljouden seassa sokkeloiminen on yllättävän hauskaa painavien lasiprikkojen kanssa). Sunnuntaina asiakkaita oli ilmeisesti hieman verottanut ystävämme herra Koistinen, toiset kutsuvat häntä krapulaksikin ja rakkaalla lapsellahan on toki monta nimeä.
Lähes poikkeuksetta illat klo18-> ovat kuuluneet tuoreelle parisuhteelle, laatuaika kun on kaikki kaikessa. :D Henkilökohtainen este Suomen puolustusvoimia kohtaan kyllä välillä nousee kohtuuttomaksi, mutta kaikkeen tottuu. Pitipä tämäkin fakta mainita vaikka ei sillä kellekään muulle kuin minulle ole ehkä väliä, paitsi joillekin ehkä selvisi syy siihen miksi en vastaile viesteihin yms. muutamaan tuntiin iltaisin. :D
Ehkä siinä tärkeimmät tällä erää. Lisää tekstiä tiedossa kun aikaa ja asiaa löytyy taas enemmän.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti