Hyvää huomenta Suomi, hyvinkö pyyhkii?

Ja näin se käy! Unirytmi on siis torstaina alkavaa arkea varten jo hyvin korjauksessa, vaikka melkolailla myöhään meninkin nukkumaan eikä uni meinannut edes tulla. Kun on harrastanut lusmuilua ja 'arki' on puuttunut elämästä viimeisen 6kk on unirytmikin kerennyt kääntyä päälaelleen jo useasti. Torstaina tämäkin tulee muuttumaan. Tiedossa arkea seuraavalle 2 vuodelle lähes joka päivälle. En lukion jälkeen hetkeen uskonut tätä sanovani, mutta oikeastaan kaipaan kouluun... Ennemmän kuin itse koulua kaipaan sen mukanaan tuomia sosiaalisia kanssakäymisiä ja oppimista. Lukiossa käytäntö jäi pieneksi ja teorian pänttäämistä suoritettiin enemmän kuin tarpeeksi, toivon että tämä muuttuu hieman siirtyessäni opiskelemaan ravintolakokiksi. Käytäntö kun on lähempänä sydäntäni kuin kirjat, vaikka lukeminenkin on varsin mukavaa.

No, ehkä on hieman liioittelua sanoa että olen vain lusmuillut. Vaikkakin viimeinen 2viikkoa on mennyt nopeaan ja lusmuilua on paljon tullut harrastettua. Olen kuitenkin saanut jotain aikaankin. Vietimme kaverini polttareita tässä yksi viikonloppu, haastetta riitti sillä perinteistä suomalaista polttareiden kaavaa emme voineet käyttää, sillä morsiammen toive oli " ei alkoholia ja nolatkaa minut kunnolla". Päänvaivaa tämä teetti sillä kumpikaan, ei kaaso eikä morsiusneito haluaisi ikinä itseään nolattavaksi polttareissaan. No ohjelma keksittiin ja polttarit vietettiin hyvässä hengessä. Sittemmin olemme morsiusneidon kanssa kuluttaneet pieniä päitämme hääleikkien merkeissä ja nekin alkaa olla lapasessa. Ainoa mikä puuttuu on oma puheeni ja senkin toivon saavani tänään tehtyä.

Näin. Bloggausta heti herättyäni aamukahvin kera, voiko olla parempaa?

Vanhenemista ja kriiseilyä

Viimeinen viikko on sisältänyt tunneskaalaa laidasta laitaan. Välillä on toimeentulo ja päälle kaatuvat rästityöt ovat ajaneet itkun ja murtumisen partaalle. Toisinaan elämä on ollut pelkkää ilakointia ja nauramista.
Tämä viikko antoi myös aiheen juhlia. Vanhenin jälleen kerran vuodella. Jälleen olen vuoden lähempänä kuolemaa ja saavutukset ovat jääneet melko vähäisiksi toistaiseksi.
Uuteen asuntoon sopeutuminen on sujunut hyvin. Olen asettunut jo hyvin aloilleni lukuun ottamatta vaatteita jotka edelleen pitävät matkalaukkua säilytyspaikkanaan. Ehkä ne kuluvan viikon aikana päätyvät jollekin järkevälle paikalle todellista säilytystä varten.

Kotiutumista

Nyt on torstai. Viikko on mennyt suht nopeasti yrittäessä sisäistää että täällähän sitä nyt asutaan. Tänään on tullut lähinnä siivottua toisen kämppiksen kanssa kun toinen lähti Helsinkiin. Käytiin läpi kaikkia megaturhuuksia mitä yleiset tilat ovat vuosien saatossa syöneet, kuten 2005vuodesta lähtien aikakausilehtiä, ruotsiksi. Elämäni on keskittynyt siis nykyään noin 10neliötä + parveke, keittiö ja kylpyhuone. Tilat eivät ole suurensuuret mutta ei tarvitsekkaan. Nyt kun on jo hieman kerennyt kotiutua ja yhteinen sävel kämppisten kanssa on löytynyt on helppo aloittaa "normaalia" arkea Jyväskyläläisenä. 

Vaatekaappitilaa ei ole vielä kerennyt järjestyä, se vaatisi lisää siivousta joten sitä ehkä hieman myöhemmin. Keittiö on tällähetkellä suorastaan loistavassa kunnossa ja tultiin Timon kanssa tulokseen että ensimmäistä kertaa hetkeen keittiönpöydän ääressä voi edes harkita syövänsä. Oman data-centerini olen pystyttänyt keittiönpöydälle, sillä minulla ei ole vielä omaa pöytää. Mutta kunhan jaksaa tehdä pienen kiertoajelun kirppiksellä, niin eiköhän sitäkin ala sitten löytyä.

Viikonloppuna pitää lähteä käymään kotona töissä, mutta sitten taas kämpille. Huomenna perjantaina oma kulta tulee sa-intistä viikonloppuvapaalle joten mukava nähdä, ja matka on lyhyempi kuin mitä kotoa matka olisi.  Enempään ei jaksa taas keskittyä, joten jos sitä hieman jotain iltateetä joisi ja alkaisi vaikka jonkun leffan siivittämänä nukkua.

Nopeaa toimintaa

Sain asunnon mitä hain, onnellisena siitä alkoi pakkaaminen sillä muutto tulikin nopeammin kuin oletin. Torstaina iltapäivällä saatiin vuokrasopimukset kirjoittettua ja maanantaina käyn hakemassa asunnon avaimet ja vien tavaroita.  Tavarat on tällähetkellä isossa läjässä huoneessani ja mietin mitä kaikkea tarvitsen ja mitä en kun huoneen koko on mitä on ja asunnossa asuu jo 2 ennen minua. Aloittaisi siitä että veisi laukullisen vaatteita ja sängyn, hieman astioita ja veitsiä yms keittiökrääsää (oli siellä tai ei, omistani en luovu).

Tämä oli tällainen pikapäivitys, muutto kun pitää kiireisenä niin sitä sitten jatkamaan taas. Lisää tiedossa kun muuton myötä ehkä hieman olo rauhoittunut jo ja shokki ei ole enää niin valtava.

#pulina @ Quakenet- miitti Jyväskylä 30062009

En tiedä onko miitti enää oikea sana kuvaamaan pulinalaisten tapaamisia, valtaosaa voi jo puhtaasti sanoa kavereiksi, ja mukaan eksynyt muutama ystäväkin jo. Puhuttakoon nyt miitistä selvyyden vuoksi. Virallisesti tapaamisemme aloitimme keskipäivällä, Tällöin paikalle olivat saapuneen Hupakko, Hekez, Gerry, Passenger, Canfly sekä minä, Niffu. Miitti lähti puistossa naureskelusta ja keskustelusta josta nälän yllättäessä siirryttiin 'sikailemaan' Subwayhin. Sikailu tässä tapauksessa tarkoittaa vaan sitä että paahdettua subia on lähes mahdoton syödä. 

Tankkaamisen jälkeen miittipoppoomme pyöri kaupungilla ja kävi Gerryn ja Canflyn kämpillä josta tallattiinkin hieman selittämättömästä syystä harjun päälle jonne uusi leiriytyminen tapahtui. Naureskelu ja juttujen kertominen senkun jatkui äänekkäästi ilakoiden aiheuttaen samalla yleistä pahennusta vanhemmassa ikäpolvessa lenkkipoluillaan. Puistoon kaupungin keskelle siirryttiin takaisin kun puhelimet alkoivat soida, miitti saisi lisää osanottajia. Kottis saapuisi paikalle ja myöhemmin myös operaattorimme Mustikkasoppa ja Rolle sekä tietenkin heidän 3kuukautta vanha Lotta tyttärensä.

Kun kaikki olivat yhdeksi kasaksi kokoontuneet opeteltiin viittomia, hyödyllisiä tottakai sekä räpsittiin paljon tilannekuvia. Myös pienoinen Camerabattle käytiin Rollen ja Passengerin kesken, voittaja jäi epäselväksi, pääasia että kaikilla oli hauskaa. Porukan kuopus Lotta ihmetteli ihmispaljoutta kelliessään pyyhkeellä ringin keskellä ja pulinalaiset ihmettelivät ja viihdyttivätkin Lottaa parhaansa mukaan. Miitti päättyi kun osalle alkoi tulla aika lähteä kotiin päin ja kun Lotta-neiti ilmoitti nälästään. 

Pähkinän kuoressa, miitti oli onnistunut, kaikilla oli hauskaa ja veikkaampa että näitä tulee kesänmyötä vielä lisääkin. Kiitos kaikille miittiin osallistuneille, otetaanhan toki toistekin?

Antoisia sesonkeja

Pientä väsymystä nyt mestoilla, mutta päivä on ollut vähintään 100% antoisa joten ei haittaa. Tällä hetkellä vaikutan hyvän ystäväni sohvalla ja päivä toi mukanaan muun muassa kuvaussessarin joka oli sekin antoisa. Mallina meillä toimi Kottis, jonka minä sitten stailasin ja PassengeR sekä Arto hoitivat kuvaus puolen. Kottiksen poikaystävä ja minä sitten avustimme flassien kanssa ja kaikessa muussa mitä mieleen juolahti.

Kuvaus sesongit venähtivät melkein yhteentoista, joten pakattiin kamat ja lähdettiin. Nälkähän jo tässä vaiheessa yllätti matkaajat ja Grilli 21:n sipulirenkaat dipillä ja tuopilliset kuvaajiemme kanssa rentoutti mukavasti ja hoiti nälän pois ja mielenkin optimaaliseen rentouteen joka on hieman järkkynyt jännityksen vuoksi mutta pian jännityskin on poissa. Pientä mieltä jännityksellä on järkyttänyt 'huominen' (kello on jo 2 joten ei voi oikeen puhua huomisesta enää) asuntonäyttö. Kämppä on vasta remontoitu, sijainti on suorastaan loistava ja vuokra rikollisen halpa muihin verrattuna. Mikä siis mättää, sen näemme näytössä, sillä lähes poikkeuksetta tuollaiset asunnot viedään käsistä.

Nyt voisi hetken ensin tutkailla Passen kuvankäsittely urakointia ja sitten ehkä ottaa hetken unta, sillä virkku pitäisi olla klo 8. Hyvää yötä kansalle, huomiseen.

pitkä kuuma kesä, tai ainakin kuuma

Luontoäiti ei taida tuntea sanaa kohtuus. Jos ei ole tuskaisen kuuma sataa vettä kuin esterin perseestä, minne jäi kultainen keskitie? No ihan mukava että välillä on edes lämmintä, mutta kun auringon pavonta ja rajattoman rusketuksen hankinta ei kuulu omiin harrastuksiini niin mitä helteellä sitten tekee kun voimat ei riitä oikeen muuhun kuin makoiluun.

Tiistaina olisi asuntonäyttö, jota odotan kuin kuuta nousevaa. Jännittäväähän se on kun muuttuu viimeinkin todeksi(toivottavasti) se muuttokin. Kämppä jota menen katsomaan on kolmen solu, ihan keskustasta erittäin hyvältä paikkaa. Toivottavasti pääsisi siihen. Sijainti on parempi kuin hyvä eikä ole hinnallakaan pilattu.

Ajatukset ei jaksa nyt pysyä kasassa joten pientä levytystä ennen viimeistä työvuoroa.